9. lokakuuta 2012

Ensimmäinen kausi kestävyyskuntoilijana taputeltu - paremmin meni kuin uskoin

Ensimmäiset triathlon ajatukset syntyivät joskus 2011 alkuvuodesta ja sen kesän alkupuolella ne konkretisoituivat kahden vuoden puolitriathlon tavoitteeseen. Silloisesta kunnostani kertoi paljon se, että tavoitteeksi laitoin kuuden tunnin alituksen puolitriathlonilla, koska sekin tuntui jo äärettömän kovalta. Kova suoritus se sinänsä onkin, mutta ei enää tunnu ylitsepääsemättömältä.

Tein silloin kesällä 2011 tälle vuodelle muutaman urheilutavoitteen jotka toimisivat hyvinä välisteppeinä kohti ensi vuoden puolitriathlon tavoitetta. Nämä tavoitteet olivat, olympiamatka alle kolme tuntia, puolimaraton alle kaksi tuntia ja tour de helsinki pyöräiltynä läpi. Silloin ne tuntuivat kovilta tavoitteilta.

Tämän kauden alku meni täysin pipariksi. Olin syyskuun lopusta helmikuun alkuun koko ajan kipeänä. Pisin terveenä olemis jakso oli kolme viikkoa ja niitäkin taisi olla vain yksi. Veriarvotkin tippuivat monilta osin alhaisiksi ja mieli oli matalalla. Helmikuun lopussa otin sitten harjoittelusta kaikki tehot pois. Tein äärimmäisen matalasykkeistä ja pikku hiljaa pidentyvää kestävyyttä. Tämä vihdoin sitten auttoi olon ja kunnon alkaessa menemään parempaan suuntaan. Kauden alku siis ei todellakaan mennyt nappiin.

Myöhään syksyllä hankin itselleni Triathlon harjoittelu raamatun Joe Frielin Triathletes Training Bible:n. Sen avulla ymmärsin äärettömän paljon enemmän harjoittelun rytmityksestä, pitkäkestoisen matalasykkeisen harjoittelun merkityksestä, sekä myös kunnon ajoituksesta. Sen pohjalta rakensin harjoitusohjelman, joka tähtäsi Kuopion olympiamatkan triathlonille ja siellä kolmen tunnin alitukseen. Kiskon oli tarkoitus toimia ensimmäisenä tutustumisena triathloniin.

Tämän kauden triathlon tavoitteet


Toukokuun aikana kuitenkin kavereiden avustuksella alkoi kuitenkin herätä ajatus, että tosissaan mennään Kiskossakin. Frielin oppien mukaan, merkkasin siis kisan B-tason kilpailuksi ja teinkin vain vajaan viikon kevennyksen kisaa kohti. Kisa sujui yli odotusten ja kolme tuntia alittui jo siellä. Kisaraportista voi lukea tarkemmin kertomuksen siitä reissusta.

Kuopion olympiamatka vaihtuikin tavoitteen jo Kiskossa suoritettuani puolitriathlon kokeiluun. Naapurini, joka on myös treenikaverini, ehdotti että pidettäisiin omatoiminen puolitriathlon kuusijärvellä retkeillen. Se kuulosti Joroisten tavoitetta varten paljon järkevämmältä, kuin Kuopion kisa, joten se sitten tapahtui elokuussa. Sekin meni yli odotusten. Tehokas aika ilman vaihtoja oli 5:31 minuuttia, tuntia kovempaa kuin lähtiessä ajattelimme. Kisaraportissa enemmän tietoa siitäkin reissusta.

Muut tavoitteet

 

Tour de Helsingin suoritus oli yhtenä tavoitteena tälle kaudelle. Se tavoite vaihtui alkukesän aikana vähintään yhtään pitkään pyörälenkkiin. Sellainen järjestyikin heinäkuussa, jolloin neljän hengen porukalla vetäisimme 160 km lenkin. Se reissu oli hyvin opettavainen siitä, että minun kroppani pystyy ottamaan vastaan hyvin energiaa suorituksen aikana ja vaikeistakin hetkistä selviää, kun vaan jaksaa painaa.

Toinen tavoite oli puolimaraton alle kahteen tuntiin. Se täyttyi reilusti pääkaupunkijuoksussa aikaan 1:48 (kisaraportti). Kaksi tuntia tuntui vuosi sitten kovalta tavoitteelta, nyt pitäisi mennä aikalailla pieleen, jos sen päälle jäisi puolikas.  

Kauden hauskimmat muistot

Muutama hetki on jäänyt erityisesti mieleen. Hauskin muisto on Jukolan viestistä viimeiseltä rastilta maalin juoksu. Suunnistusta en ollut harrastanut yli 10 vuoteen ollenkaan ja suoritus onnistui kohtuullisen hyvin. Mieleen on kuitenkin jäänyt se hetki kun täydellä teholla juoksin viimeiseltä rastilta kohti vaihtoaluetta ja porukka kannusti aidan toisella puolella. Kaksi muutakin hetkeä Jukolasta jäi mieleen. Lähtiessäni osuudelle edellisen osuuden tuoja oli antanut kaikkensa ja kartan annon yhteydessä tuli 5 kertaa vähän muutakin. Toinen muisto oli oman osuuteni aikana yritykseni hypätä pienehkön joen yli, kun siltaa ei ollut lähettyvillä. Yritys epäonnistui täysin ja uin kaulaa myöten mutavedessä vastarannalle.

Ensimmäinen kerta avovedessä Oittaalla on myös jäänyt elävästi mieleeni. Uinti ja avovesiuinti varsinkin olivat minulle jopa pelottavia vielä vuosi sitten. Kun sitten ensimmäistä kertaa avovedessä huomasikin, että tämähän alkaa luonnistua, niin onnistumisen tunne oli mahtava. Tuommoisia hetkiä kokee aikuisena enää niin harvoin.

Pyörällä heitettiin myös monia hyvin hauskoja reissuja. Varsinkin sadat kirit, joko kuntarajoille tai mäkiin olivat hauskoja koetuksia. Vielä kun porukka oli pääasiassa sellaista, että kaikki voittivat joitain kirejä, niin hauskaa oli yrittää. Eihän niissä aina järkeä ollut, mutta ne tekivät pyörälenkeistä paljon mielenkiintoisempia.

Kauden yhteenveto

Kokonaisuudessa kausi meni aivan mahtavasti. Vaikka alku menikin surkeasti, niin sain itsestäni irti paljon enemmän kuin olisin koskaan uskonut. En ole koskaan uskonut että minussa olisi minkäänlaista kestävyysurheilijan vikaa, mutta näillä näytöillä pikkuhiljaa se on itsekin uskottava, että voi minusta kestävyyskuntoilija vielä tullakin.

Kunnon ajoitus ei tällä kaudella oikein onnistunut. Paras kuntoni osui tuohon elo-syyskuulle, vaikka tähtäin oli heinäkuulla. Tästä on hyvä oppia, että kovempia treenejä pitää ottaa ohjelmaan jo aikaisemmin alkukesästä, jotta kunnon saisi huippuun jo vähän aiemmin. Toisaalta taas peruskunto kausi on onnistui erittäin hyvin, koska kunto pysyi ja nousi koko kesän. Ne kaikki hyvin hyvin hitaat PK-lenkit tekivät siis tehtävänsä.

Kiitokset tästä kaudesta kuuluu tietysti kotiväelle, joka on yllättävän ymmärtäväisesti suhtautunut ainaiseen harjoitteluuni. Suuri kiitos kuuluu myös treenikavereille, joilta olen oppinut paljon vauhdeista ja kovista harjoituksista ja toisaalta nähnyt, että he vanhoina kestävyysurheilijoinakin ovat vain ihmisiä, joiden kanssa pystyy tekemään yhdessä harjoituksia. Viimeisenä kiitokset myös hyvälle ystävälleni, joka on fysioterapeutti ja toiminut paljon oikeiden huippu-urheilijoiden kanssa. Häneltä olen saanut paljon hyvää tietoutta ja keskustelukumppanin monissa haastavissa urheiluasioissa.

Tästä kohti seuraavaa kautta ja Joroista 2013.

Tämän tekstin on kirjoittanut +Henri Hämäläinen

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti