29. lokakuuta 2012

Juoksutekniikan analysointi follow-up

Julkaisin noin viikko sitten videon juoksutekniikastani (video YouTubessa) ja pyysin kommentteja eri lähteistä miten tekniikkaani voisi parantaa. Kuten jo etukäteen ajattelinkin niin kommentit tekniikkaan sain treenikavereilta enkä keneltäkään vierailta. Senkin aika varmasti tulee vielä, että täysin ulkopuoliset uskaltavat antaa kommentteja tekniikkakysymyksissä.

Omien ja muiden analyysien pohjalta löysin seuraavat tärkeimmät kehityskohdat:

Ylävartalon liike


Käteni menevät juostessa vähän liian sumppuun ja hartiani ovat hieman jännittyneet. Lisäksi vasen käteni kiertää reilusti eteen ja menee osittain ristiin. Oikea käteni menee suoraan, mutta vähän turhan sumppuun ylös. Parantamalla käsien asentoa rytmitys ja juoksu helpottuu varmasti jonkin verran.


Keskivartalon asento


Juoksuasentoni on hieman istuva ja rasittaa täten etureisiä turhaan. Tässä on osittain varmasti kyse huonosta liikkuvuudesta lantion seudulla. Aiemmin pidemmillä matkoilla minulla etureidet rasittuivat huomattavasti. Ehkä asento on siis hieman korjautunut, mutta vielä ylemmäksi lantiota pitäisi saada. Pilateksesta ja jumppapallolla treenamisesta pitäisi saada lisää pitoa keskivartaloon ja toivonkin että sillä asennon saisi korjattua.

Jalan alle tuonti


Jalkani tulee alas aika lailla keskijalalle joka sinänsä on hyvä. Vähän vielä voisi jalkaa saada tuotua enemmän painopisteen alle enemmän. Kyse on ehkäpä 10 sentistä. Tämä auttaisi rullautuvuuteen. Tämä toivottavasti korjautuu tuon lantion asennon parannuksen kanssa.

Jalan saatto


Vähän enemmän voisi työntää jalalla eteenpäin ja samalla tuoda siis jalkaa lähemmäksi pakaraa juostessa. Nyt jalan saatto on huomattavan alhainen ja osa tehosta jääkin puolitiehen tuon takia. Tähän pitää vain keskittyä ja se saattaakin aluksi tuntua raskaammalta, mutta pitäisi kuitenkin auttaa askelpituuteen.

Tekniikassa paljon hyvääkin


Omassa juoksussa löytyi paljon hyvääkin. Asento oli yllättävän hyvän suora ja jalka tuli paremmin alle kuin ajattelin. Myös jalan maassa oloaika oli mielestäni yllättävän lyhyt. Laskettuna 60 framea sekunnissa otetusta hidastuksesta jalkani oli maassa 15-16 sadasosaa. Lyhyen googlailuni perusteella tämä on erittäin hyvä tulos. Toki kyseessä oli tuoreilla jaloilla juostua juoksua ja vauhtina oli noin 5 min/km vauhti. Positiiviset asiat pitää kuitenkin aina löytää, koska niitä tarvitaan kehittyäkseen.

Varmaa on se, että juoksua pitää kuvata ennen joulua vielä uudestaan. Koitan tehdä nyt reilun kuukauden verran korostetusti juoksutekniikkaa ja sitten kuvata sitä uudestaan ja katsoa onko parannusta tullut. Toivottavasti silloin saisin jo kommentteja muiltakin kuin niiltä keneltä sitä odotinkin.

Tämän tekstin on kirjoittanut +Henri Hämäläinen

25. lokakuuta 2012

Kokemuksiani urheiluväline webbikaupoista


Minä tilailen suurimman osan urheiluvälineistäni nettikaupoista. Suurimmaksi osaksi kaupat ovat ulkomaisia, mutta joskus tilaan myös suomesta. Ajattelinkin tehdä pienen katsauksen kauppoihin joita minä käytän jakaakseni omat kokemukseni kaupoista.

Chain Reaction Cycles


Tämä lienee se Euroopan tunnetuin ja suurin urheiluvälinekauppa. Erityisesti pyöräilyvälinekaupoista tämä taitaa olla valikoimiltaan ykkönen. Myös triathlonin muihin osuuksiin, uintiin ja juoksuun CRC:stä löytyy hyvin varusteita. Hintatasoltaan CRC on yleisesti edullisin, mutta joissain tuotteissa on saattanut löytää jopa 20-30% edullisempia tuotteita Wigglestä tai Evan Cyclesista. En tiedä onko tämä heidän tietoinen valinta, siis ottaa jostain tuotteista reilumpia katteita, vai eivätkö he vain seuraa toisten hinnoittelua niin tarkasti.

Toimitukset tulevat monin eri tavoin. Välillä kuljetusliike hoitaa ne ovelle asti, toisinaan ne tulevat postipakettina lähimpään postiin. Kuljetuksissa yleensä menee noin viikko Suomeen.

Yhden kerran CRC:ssä oli virheellistä tuotetietoa tilatessani. Palautin tuotteen, mutta jouduin itse maksamaan postikulut takaisin, kun he sanoivat virheen olleen minun. Tämän takia olen boikotoinut CRC:tä aina kun olen muualta saanut yhtä edullisia tuotteita.

Wiggle


Wiggle mainostaa itseään Brittien suurimpana urheilukauppana. Heillä on myös erittäin laajat ja hyvät valikoimat kuntourheiluvarusteita. Viime aikoina olenkin tilannut heiltä suurimman osan tavaroistani. Kertaakaan minulla ei ole ollut mitään ongelmia heidän kanssaan ja toimituksetkin ovat tulleet hyvin. Kuten CRC, hekin taitavat käyttää monia eri toimittajia Suomeen ja koskaan ei oikein tiedä minkä firman kautta toimitus tulee.

Wigglellä on myös jonkin verran paremman oloisia omia ja eksklusiivisia tuotteita kuin CRC:llä. Esimerkiksi heillä oli (tai ehkä vieläkin on) Orcan TRN märkäpuku mynnissä pelkästään heillä hyvin edulliseen hintaan.

Evan Cycle's


Evan Cyclesistä olen tilannut jonkin verran pyöräilyvarusteita. Heilläkin on pyöräilyyn hyvät valikoimat ja heidän kanssaan on kaikki toiminut moitteetta. Mitään suurta kilpailuetua on tosin vaikea löytää heistä CRC:hen tai Wiggleen verrattuna.

Camelbakin juomarepun tosin sain heiltä 30 euroa halvemmalta kuin mistään muualta. En tiedä mihin tämä perustui, mutta ainakin taas opetti minulle, että Evan Cycles kannattaa aina tarkistaa ennen tilausta muualta.

Tredz


Tredz on yksi monista webkaupoista briteissä. Täältä olen muutaman kerran tilannut ongelmitta. Lähinnä siksi, että löysin sieltä tuotteita mitä mistään muualta ei löytynyt. Mitään suurta etua muihin nähden en kaupasta ole löytänyt.

Swim Smooth


Tälle listalle pääsee myös yksi erikoisvälinekauppa nimittäin Swim Smoothin uintikauppa. Tämä on siis saman porukan kuin mistä vastikään arvostelemani uintikirjani on. Kaupan valikoimat eivät ole kovinkaan laajat, mutta he myyvät vain mielestään parhaita tuotteita.

Itse olen sieltä kerran tilannut ja toimitus Suomeen tapahtui aivan yhtä helposti kuin isoistakin kaupoista. Uimavarusteita varten suosittelen tutustumaan tuohonkin kauppaan.

Ne muut kaupat


Edellä mainitsemani lista ei ole kovin kattava lista mistä kaikkialta tilaan tavaroita. Kuitenkin urheiluvälineistä yli 80% olen tilannut noista yllä mainitsemistani kaupoista. Muita kauppoja joista olen tilaillut urheiluvarusteita tai urheiluun liittyviä kamoja ovat muun muassa varuste.net, verkkokauppa.com, bookdepository ja ebay. Joskus tilailen myös pienistä tuntemattomista kaupoista, mutta silloin käytän aina PayPal:ia ja googlailen paljon kaupan taustoja.

Muutamia superedullisia kauppoja perustuen lyhytaikaisiin mahtaviin tarjouksiin ovat SportsDirect ja StartFitness. Itse en ole näistä vielä mitään tilannut, mutta kavereiden kokemukset ovat olleet positiivisia. Siksi nämäkin kuuluvat listalle kauppoja jotka tarkistan ennen tilaustani.

Kertaakaan minulla ei ole ollut tuotevikoja kummempia vaikeuksia tilausten kanssa. Ja kaikista tuotevioista olen selviytynyt ihan sähköpostin lähettämisellä.

Toki joskus ostan myös ihan urheiluliikkeistä tavaroita, mutta en tee sitä tukeakseni kotimaisia liikkeitä vaan sovitusmahdollisuuksien ja tuotteiden välittömän saamisen vuoksi. Olen sen verran ekonomisti, että uskon ennemminkin vapaan kaupan tuomiin hyötyihin, kuin kotimaisuuden tukemiseen teennäisesti. Jotta annan rahani kotimaisille liikkeille, tulee minun saada jotain rahalleni vastineeksi. Pelkkä kotimaisuus ei vaan pitkässä juoksussa riitä.

Tämän tekstin on kirjoittanut +Henri Hämäläinen

21. lokakuuta 2012

Juoksutekniikan analysointi

Kuvattiin eilen kaverin kanssa juoksutekniikkaa digipokkarilla videolle. Vaikka kamera ei kovin ihmeellinen olekaan, niin yllättävän hyvän analysointivideon juoksusta sai aikaiseksi.

En ole itse mikään juoksutekniikan asiantuntija, niin kaipaisinkin apuja kaikilta mahdollisilta juoksutekniikkaa tuntevilta. Tuossa alla on juoksutekniikkavideoni. Itselläni on joitain ajatuksia juoksutekniikkani korjaamisesta, mutta arvostaisin kaikki huomioita tekniikastani. Ei se valitettavasti kovin sujuvalta vielä näytä.

Edit: (embedattu soitin näköjään hävittää noita tekstejä, toimii YouTubessa soitettuna normaalisti)

Kommentit on tervetulleita joko kommentteina tähän postiin, YouTubeen tai meilillä osoitteeseen henri@kurheilua.com.

18. lokakuuta 2012

Voisko jo treenata?

Ihan mieletön hinku päästä treenaamaan. Oon kohta kolme viikkoa kärvistelly tätä ylimenokautta uintitreenien ja parin sulkapallon kera. Tavoite oli neljä viikkoa pitää lepoa ennen kuin aloittaa taas PK-kauden.

Tänään vielä kävin hakemassa uudet juoksukengät maastoon. Olin katsomassa uusia kisakenkiä, mutta kun niitä ei löytynyt, niin myyjä kävi varastosta hakemassa yhden jäljelle jääneen parin Salomonin S-Lab Fellcrosseja. Koko oli oikea ja hinta hyvin huokea, niin kotiinhan ne lähti. Ei se ainakaan auta tätä innostusta kun on uudet kengät eteisessä odottamassa. Arvostelua näistä luvassa kunhan oon vähintään 100 km niillä juossut.

Olen myös tehnyt harjoitusohjelman jo ensi kesään asti ja kirjoitellut erilaisia harjoitusmahdollisuuksia ylös. Olen myös katsellut tekniikkavideoita ja vinkkejä kaikkiin mahdollisiin lajeihin. Sekä tietysti tilaillut uutta kampetta urheiluun. Taitaa olla pieniä oireita harjoittelun puutteesta. Pidän kuitenkin pääni ja koitan yhden viikon vielä hissutella. Parempi levätä ja kerätä motivaatiota oikein kunnolla, kuin aloittaa liian aikaisin.

Tämän tekstin on kirjoittanut +Henri Hämäläinen

17. lokakuuta 2012

Treenivarusteita arvostelussa - Bliz Pursuit XT -lasit

Nyt kun on vuosi käytetty Bliz Pursuit XT laseja, yhden talven hiihtäen ja toisen pyöräillen, niin voi hyvillä mielin tehdä arvostelun näistä laseista. Minun versioni laseista oli Pursuit XT Norway eli norjan väreissä olevat lasit kaksilla linsseillä: smoke with blue ja ne toiset taitavat olla orange.



Blizin lasit eivät ole sieltä kalliimmasta päästä ja minäkin sain nuo 59 eurolla. Tuohon hintaan niitä taitaa olla tarjolla tälläkin hetkellä monissa webbi-kaupoissa. Pakkaukseen kuului lasien runko, kahdet linssit, sangat, hihna, kotelo ja puhdistuspyyhe. Laseissa on myös irrotettava hiki/huurtumissuoja, jonka olen muutaman kerran irrottanut estääkseni huurtumista.

Talvella käytin laseja hihnan kanssa hiihtäessäni. Lasit toimivat todella hyvin ja huurtumista ei juurikaan koskaan tapahtunut. Lasit istuvat hyvin päähän ja toimivat hyvin hiihtämisessä. Kaikista kovimmissa lumisateissa kaipasin ehkä enemmän suojaa, mutta sitä varten on ne erilliset hiihtolipat. Erittäin hyvät lasit talvikäyttöön.

Kesäksi vaihdoin hihnan sankoihin. Sangat ovat itse muotoiltavat ja nenäosaakin pystyy käsin muotoilemaan mieleisekseen. Näillä tavoin lasit saa istumaan hyvin päähän ja niillä pystyy ajamaan hyvin maantiepyörää. Ala-asennosta ajaen joskus näkökentän yläosa meinaa jäädä vähän piiloon, mutta sankoja ja nenäosaa säätämällä siitäkin pääsee kohtuullisesti eroon.

Olen oikeastaan käyttänyt pelkästään tummempia smoke with blue linssejä. Niillä pärjää melkein kelissä kuin kelissä. Ainoastaan nyt syksyn pimenevissä illoissa pyöräillessäni, meinasi ajamisesta tulla vähän turhan pimeää. Linssit ovat kestäneet myös hyvin. Toiseen linssiin sain naarmun pudottaessani ne yläkaapista yli kahdesta metristä kivilaatalle. Se naarmu on onneksi sen verran pieni, että ei häiritse urheilua.

Olen ollut hyvin tyytyväinen laseihin. Hinta-laatusuhteeltaan lasit ovat olleet erinomainen ostos. Ne käyvät niin hiihtoon kuin pyöräilyynkin ja eivät ole kovinkaan arvokkaat. Suosittelen ehdottomasti harkitsemaan näitä laseja, kun lasien hankinta on edessä.

Ja kuten muissakin tuotearvosteluissa, haluan todeta, että minulla ei ole minkäänlaisia suhteita tähänkään yritykseen ja haluan kertoa tuotteista vain siksi, koska tiedän kuinka vaikeaa on valita tuotteita ilman omakohtaisia kokemuksia.

Tämän tekstin on kirjoittanut +Henri Hämäläinen

12. lokakuuta 2012

Suomiurheilun dilemma: mistä rahaa ja ammattilaisia?

Vastikään Ylen TV2:sessa oli urheiluilta, jossa käsiteltiin muun muassa Suomalaisen urheilun tilaa ja miten voitaisiin menestyä enemmän kuin tällä hetkellä. Niin studiossa kuin twitterissä käytiin keskustelua siitä, että rahaa ja osaajia tarvittaisiin lisää.

Itsekin koitin avata keskustelua twitterissä, että miten minä voisi auttaa urheiluseuroja tai henkilöitä. Olen tällä hetkellä kevyesti mukana EsboIF:n toiminnassa pienimpien junioreiden kanssa ja sitten vapaaehtoisena tarvittaessa muutenkin. En näe kuitenkaan että tämä työ oikeasti auttaisi Suomalaista urheilua juurikaan eteenpäin vaan haluaisin tarjota oikeaa ammatillista osaamistani. Tällaisia ehdotuksia sainkin juuri twitterissä: "tarjoa ammatillista osaamistasi ilmaiseksi seuroille, koska seuroilla ei ole rahaa maksaa ja kaikki tarvitaan urheilijoille".

Tämä on sinänsä täysin totta. Rahat pitäisi saada urheilun ja urheilijoiden suoraksi hyödyksi. Tämä aiheuttaa kuitenkin melkoisen dilemman, pitäisi saada parhaita osaajia tekemään työtä urheilijoiden hyväksi, mutta mitään ei voida maksaa siitä. Yritysmaailmassa on aika vähän huippuosaajia, jotka lähtevät tekemään pitkäjänteistä työtä ilmaiseksi. Hyväntekeväisyys ja "rakkaus lajiin" on toki olemassa, mutta eivät ne loputtomiin kanna.

Suomessa on monia huippuosaajia markkinoinnin, myynnin, tapahtumajärjestäjien, valmennuksen, lääketieteen ja monella muulla urheiluun liittyvällä alalla, mutta heidän saaminen tekemään työtä urheilun pariin tulee aina vaatimaan myös rahaa. Nykyajan urheilussa ei pelkästään vapaaehtoisvoimin pärjätä, oli kyse urheilijoista tai urheilijoiden avustamisesta.

Rahan puutetta on toisaalta aina helppo syyttää. Rahan puute on suomalaisessa urheilussa oleva fakta, mutta ei se tule korjaantumaan tuosta vain. Jotta asia ei menisi pelkäksi valittamiseksi, tässä muutama vähän erityylinen idea, joilla urheilijoiden ja seurojen rahatilannetta voitaisiin parantaa.

  • Kickstarter tyyppinen rahoitus urheilijalle leirityksiin kohti seuraavia isompia kisoja. Eli pienillä vaikkapa 5-500 euron lahjoituksia vastaan urheilija lupaisi vaikkapa nimikirjoituksia kuvalla, yhteiset harjoitukset, yhteisen lounaan, tekniikkaharjoituksia, jotain sponsorikamoja nimikirjoituksella, pääsylippuja tapahtumiin tai jotain vastaavia. 
  • Urheilija/urheiluseura ja valmentaja voisivat myydä paketteja harjoituksiin. Esimerkiksi 200 eurolla saisi 5-10 yhteisharjoitusta urheilijan kanssa. Tai toisaalta seura voisi tarjota 40 euroa yhdet harjoitukset parhaiden huippujen kanssa. Ja jalostaen tohon vielä jonkun jatkon, niin siitä voi pyytää paljon enemmänkin.
  • Urheilija voisi tarjota osuutta omista tulevista voitoistaan riskisijoittajille. Esimerkiksi 10 000 eurolla voisi saada 10% seuraavan viiden vuoden palkintotuloista. Riippuen tietysti urheilijasta, potentiaalista ja lajista, hinnat voisivat olla hyvinkin erilaiset. Sama tietysti voisi toimia seurojenkin kanssa.

Nämä ideat perustuvat enemmänkin siis siihen, että yksityisiltä ihmisiltä saataisiin avustuksia urheiluun. Suomen lain soveltuminen tähän on tietysti asia, johon en halua ottaa kantaa, kun en osaa varmasti sanoa. Yritysten tuki tulee varmasti näyttelemään isoa osaa sponsoroinnista jatkossakin, mutta olisiko kovasti yleistyvässä yhteisöllisessä rahoituksessa mahdollisuuksia urheilun parissakin?


Tämän tekstin on kirjoittanut +Henri Hämäläinen

9. lokakuuta 2012

Ensimmäinen kausi kestävyyskuntoilijana taputeltu - paremmin meni kuin uskoin

Ensimmäiset triathlon ajatukset syntyivät joskus 2011 alkuvuodesta ja sen kesän alkupuolella ne konkretisoituivat kahden vuoden puolitriathlon tavoitteeseen. Silloisesta kunnostani kertoi paljon se, että tavoitteeksi laitoin kuuden tunnin alituksen puolitriathlonilla, koska sekin tuntui jo äärettömän kovalta. Kova suoritus se sinänsä onkin, mutta ei enää tunnu ylitsepääsemättömältä.

Tein silloin kesällä 2011 tälle vuodelle muutaman urheilutavoitteen jotka toimisivat hyvinä välisteppeinä kohti ensi vuoden puolitriathlon tavoitetta. Nämä tavoitteet olivat, olympiamatka alle kolme tuntia, puolimaraton alle kaksi tuntia ja tour de helsinki pyöräiltynä läpi. Silloin ne tuntuivat kovilta tavoitteilta.

Tämän kauden alku meni täysin pipariksi. Olin syyskuun lopusta helmikuun alkuun koko ajan kipeänä. Pisin terveenä olemis jakso oli kolme viikkoa ja niitäkin taisi olla vain yksi. Veriarvotkin tippuivat monilta osin alhaisiksi ja mieli oli matalalla. Helmikuun lopussa otin sitten harjoittelusta kaikki tehot pois. Tein äärimmäisen matalasykkeistä ja pikku hiljaa pidentyvää kestävyyttä. Tämä vihdoin sitten auttoi olon ja kunnon alkaessa menemään parempaan suuntaan. Kauden alku siis ei todellakaan mennyt nappiin.

Myöhään syksyllä hankin itselleni Triathlon harjoittelu raamatun Joe Frielin Triathletes Training Bible:n. Sen avulla ymmärsin äärettömän paljon enemmän harjoittelun rytmityksestä, pitkäkestoisen matalasykkeisen harjoittelun merkityksestä, sekä myös kunnon ajoituksesta. Sen pohjalta rakensin harjoitusohjelman, joka tähtäsi Kuopion olympiamatkan triathlonille ja siellä kolmen tunnin alitukseen. Kiskon oli tarkoitus toimia ensimmäisenä tutustumisena triathloniin.

Tämän kauden triathlon tavoitteet


Toukokuun aikana kuitenkin kavereiden avustuksella alkoi kuitenkin herätä ajatus, että tosissaan mennään Kiskossakin. Frielin oppien mukaan, merkkasin siis kisan B-tason kilpailuksi ja teinkin vain vajaan viikon kevennyksen kisaa kohti. Kisa sujui yli odotusten ja kolme tuntia alittui jo siellä. Kisaraportista voi lukea tarkemmin kertomuksen siitä reissusta.

Kuopion olympiamatka vaihtuikin tavoitteen jo Kiskossa suoritettuani puolitriathlon kokeiluun. Naapurini, joka on myös treenikaverini, ehdotti että pidettäisiin omatoiminen puolitriathlon kuusijärvellä retkeillen. Se kuulosti Joroisten tavoitetta varten paljon järkevämmältä, kuin Kuopion kisa, joten se sitten tapahtui elokuussa. Sekin meni yli odotusten. Tehokas aika ilman vaihtoja oli 5:31 minuuttia, tuntia kovempaa kuin lähtiessä ajattelimme. Kisaraportissa enemmän tietoa siitäkin reissusta.

Muut tavoitteet

 

Tour de Helsingin suoritus oli yhtenä tavoitteena tälle kaudelle. Se tavoite vaihtui alkukesän aikana vähintään yhtään pitkään pyörälenkkiin. Sellainen järjestyikin heinäkuussa, jolloin neljän hengen porukalla vetäisimme 160 km lenkin. Se reissu oli hyvin opettavainen siitä, että minun kroppani pystyy ottamaan vastaan hyvin energiaa suorituksen aikana ja vaikeistakin hetkistä selviää, kun vaan jaksaa painaa.

Toinen tavoite oli puolimaraton alle kahteen tuntiin. Se täyttyi reilusti pääkaupunkijuoksussa aikaan 1:48 (kisaraportti). Kaksi tuntia tuntui vuosi sitten kovalta tavoitteelta, nyt pitäisi mennä aikalailla pieleen, jos sen päälle jäisi puolikas.  

Kauden hauskimmat muistot

Muutama hetki on jäänyt erityisesti mieleen. Hauskin muisto on Jukolan viestistä viimeiseltä rastilta maalin juoksu. Suunnistusta en ollut harrastanut yli 10 vuoteen ollenkaan ja suoritus onnistui kohtuullisen hyvin. Mieleen on kuitenkin jäänyt se hetki kun täydellä teholla juoksin viimeiseltä rastilta kohti vaihtoaluetta ja porukka kannusti aidan toisella puolella. Kaksi muutakin hetkeä Jukolasta jäi mieleen. Lähtiessäni osuudelle edellisen osuuden tuoja oli antanut kaikkensa ja kartan annon yhteydessä tuli 5 kertaa vähän muutakin. Toinen muisto oli oman osuuteni aikana yritykseni hypätä pienehkön joen yli, kun siltaa ei ollut lähettyvillä. Yritys epäonnistui täysin ja uin kaulaa myöten mutavedessä vastarannalle.

Ensimmäinen kerta avovedessä Oittaalla on myös jäänyt elävästi mieleeni. Uinti ja avovesiuinti varsinkin olivat minulle jopa pelottavia vielä vuosi sitten. Kun sitten ensimmäistä kertaa avovedessä huomasikin, että tämähän alkaa luonnistua, niin onnistumisen tunne oli mahtava. Tuommoisia hetkiä kokee aikuisena enää niin harvoin.

Pyörällä heitettiin myös monia hyvin hauskoja reissuja. Varsinkin sadat kirit, joko kuntarajoille tai mäkiin olivat hauskoja koetuksia. Vielä kun porukka oli pääasiassa sellaista, että kaikki voittivat joitain kirejä, niin hauskaa oli yrittää. Eihän niissä aina järkeä ollut, mutta ne tekivät pyörälenkeistä paljon mielenkiintoisempia.

Kauden yhteenveto

Kokonaisuudessa kausi meni aivan mahtavasti. Vaikka alku menikin surkeasti, niin sain itsestäni irti paljon enemmän kuin olisin koskaan uskonut. En ole koskaan uskonut että minussa olisi minkäänlaista kestävyysurheilijan vikaa, mutta näillä näytöillä pikkuhiljaa se on itsekin uskottava, että voi minusta kestävyyskuntoilija vielä tullakin.

Kunnon ajoitus ei tällä kaudella oikein onnistunut. Paras kuntoni osui tuohon elo-syyskuulle, vaikka tähtäin oli heinäkuulla. Tästä on hyvä oppia, että kovempia treenejä pitää ottaa ohjelmaan jo aikaisemmin alkukesästä, jotta kunnon saisi huippuun jo vähän aiemmin. Toisaalta taas peruskunto kausi on onnistui erittäin hyvin, koska kunto pysyi ja nousi koko kesän. Ne kaikki hyvin hyvin hitaat PK-lenkit tekivät siis tehtävänsä.

Kiitokset tästä kaudesta kuuluu tietysti kotiväelle, joka on yllättävän ymmärtäväisesti suhtautunut ainaiseen harjoitteluuni. Suuri kiitos kuuluu myös treenikavereille, joilta olen oppinut paljon vauhdeista ja kovista harjoituksista ja toisaalta nähnyt, että he vanhoina kestävyysurheilijoinakin ovat vain ihmisiä, joiden kanssa pystyy tekemään yhdessä harjoituksia. Viimeisenä kiitokset myös hyvälle ystävälleni, joka on fysioterapeutti ja toiminut paljon oikeiden huippu-urheilijoiden kanssa. Häneltä olen saanut paljon hyvää tietoutta ja keskustelukumppanin monissa haastavissa urheiluasioissa.

Tästä kohti seuraavaa kautta ja Joroista 2013.

Tämän tekstin on kirjoittanut +Henri Hämäläinen

4. lokakuuta 2012

Urheilukirja arvostelussa - Swim Smooth

Jotkut teistä saattaakin tietää, että pidän toista englanninkielistä blogia. Siinä muun muassa kirjoitan arvosteluja lukemistani kirjoista. Luin vastikään urheilukirjan ja tein siitä arvostelun. Tässä tuo sama arvostelu:

Due to my Triathlon enthusiasm in past year, I've got into swimming also. As to my nature, I have to get to know the technical jargon about swimming, that I would be able to learn to swim smoothly. For that purpose I found a perfect book, 300 pages about freestyle swimming - Swim Smooth: The Complete Coaching System for Swimmers and Triathletes.

Swim Smooth is book by Paul Newsome and Adam Young, both have a long background on swimming, but even more background on coaching swimming. They have a Swim Smooth named swimming training center in Australia and very useful web page also about swimming.

I must admit, that I thought there can't be written 300 pages about freestyle swimming so, that every page would make sense, but I was so wrong. Book is filled with good information, training tips, technique and useful pictures explaining all the things in detail. When reaching to the end of the book, I even thought it fell bit short.

Book starts from the basics of swimming and explains every part of swimming in great detail. For training purposes, book introduces 6 different swimmer types and give tips on improving swimming to all of those. It also says that there is no one best way to swim, it's always about the body and personal preferences.

If you are on to improving your freestyle swimming or into triathlon, this is a must read book. It stops the speculation on what is good and what is not for swimming and gives statistics and technique advices to all aspects of swimming. It has even its own section to open water swimming.

Only minus I have to give the book is that it became expensive to me. I have ordered swimming training equipment with about 100 euros only due to this book. I believe those will pay back to me on better swimming training sessions and eventually as a better swimmer in next triathlon races.

For freestyle swimming, this book is my bible now. I'm not going to look for any other book or training sites for a long time.

Tämä blogipostaus oli siis ristiinpostaus toisesta blogistani. Alkuperäinen postaus löytyy täältä.

Tämän tekstin on kirjoittanut +Henri Hämäläinen

2. lokakuuta 2012

Pääkaupunkijuoksussa oma puolimaraton ennätys

Kauden viimeisenä tavoitteena oli puolimaraton alle kahteen tuntiin. Tämän kesän hyvän kunnon vuoksi kaksi tuntia tuntui sen verran helpolta rajalta, että otin itselleni lisätavoitteeksi alle 1:50 alituksen. Pääkaupunkijuoksu toimi hyvänä suorituspaikkana.

Pääkaupunkijuoksu lähti isolta hiekkakentältä, josta vajaan sadan metrin päässä reitti kaventui pieneksi hiekkatieksi. Työkaverini oli lähtenyt kanssani juoksemaan ja ensimmäiset kaksi kilometriä olikin melkoista "älä hukkaa kaveria" -juoksua. Juoksumassa puuroutui aika paljon ja ensimmäiset kilometrit tulivatkin vähän aiottua hitaammin ja toisaalta enemmän voimia tuhlaten. Muutaman kilometrin kuluttua päästiin kuitenkin tavoite vauhtiin.

Reitti oli minulle vieras varsinkin korkeuserojen suhteen. Ihan muutamia kertoja olen käynyt samoissa maisemissa hiihtämässä, mutta juosten olin siellä ensimmäistä kertaa. Matkan varrelle sattuikin aika paljon mäkiä, jotka olivat toki juostavia niin ylös kuin alaskin, mutta kyllä ne kilometrivauhtia vähän söivät.

Puolimatkaan saavuttiin noin 54 minuutin kohdalla, joten aikataulu näytti pitävän hyvin. 16 kilometriin asti juoksu tuntui hyvältä ja silloin ajattelimmekin hieman kiristää vauhtia. Vähän 17 kilometrin juomapaikan jälkeen tuli hieman pidempi ylämäki, jossa ensimmäistä kertaa alkoi maitohappoja todenteolla tulla jalkoihin. Tästä reilun kilometrin päästä tuli toinen ylämäki sillalle, jossa hapot vihdoin todella iskivät.

Tässä vaiheessa työkaverini kiroili sen verran tuskissaan, että otin sen merkkinä, että voin koittaa yksin loppumatkan. Koitin puristaa viimeiset pari kilometriä kovaa, mutta taisi enemmän olla henkisesti kovaa kuin vauhdillisesti. Viimeiset kolme kilometriä tulivat aikoihin 5:05, 5:03 ja 5:02, aika tasaisen tappavaa. Keskisykkeet noille kilometreille olivat 185, 183 ja 185, melkoista raastoa siis.

Maaliintulopuhallus, tuuletus seurasi vasta perässä
Kuva pääkaupunkijuoksun Facebookista.
Maaliin kaarruin ajassa 1:48:19, melkein kaksi minuuttia alle tavoitteen. Juoksu tuntui ihan loppua lukuun ottamatta erittäin helpolta. Jollain helpommalla reitillä olisi 1:45 alitus ollut varmasti mahdollinen. Pitää toki olla tyytyväinen tähänkin, kun en ole koskaan alle kahteen tunnin puolimaraa aiemmin juossut. Ja onhan se hyvä jättää tavoitteita ensi vuodellekin.

Pääkaupunkijuoksun järjestelyt toimivat ihan hienosti. Alkumatkaan tulisi ehkä keksiä jotain, koska ihmismäärän lisääntyessä juoksusta ei kohta tule mitään alkukilometreillä. Minun tyyppiselle kovalle hikoilijalle juomapisteiden asettelu oli myös vähän huono. Juomapisteet olivat 6,5, 13 ja 17 kilometrien kohdilla. Kaksi ensimmäistä olivat liian myöhään, toki ymmärrän että reittiin ne noin helpoiten sopivat.

Suurin palaute kuitenkin loppujärjestelyistä. Tuon kokoinen tapahtuma vaatii vähintään kaksi linjaa joissa juoksijoita palvellaan. Nyt jonot olivat pitkät ja eivät edenneet ollenkaan, jotta saisi juomaa ja muita ravinteita kroppaan. No ensi vuonna paremmin.

Olipa taas hauskaa olla mukana juoksutapahtumassa. Kyllä niihin pitää vaan lähteä useammin. Hieno fiilis niissä aina on.

Kattavampi kauden raportti tullee viikon sisään. Pitää saada ajatukset koottua ja paperille, niin sitten voi hyvillä mielin suunnata katseet kohti seuraavaa kautta.

Tämän tekstin on kirjoittanut +Henri Hämäläinen