27. marraskuuta 2012

Olet mitä harjoittelet

Olen siis entinen palloilija. Taustaani kuuluu pesäpallo ja salibandy vahvimpina lajeina. Myös koripalloa on tullut pelattua enemmän ja vähemmän virallisissa sarjoissa paljon. Kestävyysurheiluun olen kunnolla siirtynyt vasta reilu vuosi sitten. Toki aiemminkin olen hiihtänyt, juossut ja pyöräillyt kuntoillakseni, mutta vailla minkäänlaisia tavoitteita.

Monet nykypäivän kestävyysurheilijat ovat pitkän linjan kestävyysurheilijoita. Takana on jo monia vuosia ja paljon kilpailuita. Monille on tullut jo ainakin omissa mielikuvissaan rajat vastaan. He luulevat tietävänsä minkä tasoisia heistä voi tulla. Minulla ei onneksi ole sitä taakkaa.

En oikeasti tiedä ollenkaan, että kuinka kovaa pystyn puolimaratonin joskus juoksemaan tai minkälaiseen aikaan voin suoriutua puolitriathlonilla. Saati että tietäisin onko minusta koskaan maratonille, ironmanille tai joihinkin muihin pitkäkestoisiin koetuksiin.

Vielä pari vuotta sitten olisi sanonut varmasti, että ei minulla ole lahjoja tuommoiseen kestävyysurheiluun. Olen aina ollut nopea ja varsinkin lähtönopeus on ollut kaikissa lajeissani se  fyysinen kulmakiveni. Se ei luonnollisesti tunnu kovinkaan tärkeältä kestävyysurheiluun. Nyt kuitenkin vähän suunnitelmallisemmalla harjoittelulla olen jo pystynyt paljon parempiin tuloksiin kuin olisin koskaan uskonut. Monessa kirjallisuudessa kuitenkin sanotaan, että kestävyysurheilun kehitys on kohtuullisen helppoa viisi vuotta, joten aika näyttää mitä tuleman pitää.

Tämän postauksen tarkoitus on sanoa, että olet tällä hetkellä sitä mitä olet harjoitellut. Nykyiset vahvuutesi on harjoittelusi ja muun elämäsi tulosta, eivät sitä mitä sinun lahjasi välttämättä ovat. Kukaan ei tiedä mihin kenestäkin on suunnitelmallisella ja erityisesti pitkäjänteisellä harjoittelulla. Haluankin rohkaista kaikkia keitä joku urheilulaji kiinnostaa, niin kokeilemaan sitä vähän pidemmän aikaan. Rajat kyllä tulee aikanaan vastaan, mutta siihen tarvitaan paljon työtä ja monia hienoja hetkiä

Tämän tekstin on kirjoittanut +Henri Hämäläinen

19. marraskuuta 2012

Vittumaisen kevyt askel

Varmaan tiedätte sen tyypin. Takaa ohi tullessa sen askellusta tuskin kuulee, sen kroppa on mahtavassa balanssissa, pää tuntuu pysyvän samalla korkeudella, kädet rytmittää juoksua hienosti, jalat taitaa juuri ja juuri hipaista maata joka askeleella ja juoksu on muutenkin kevyen oloista. Useimmiten se tulee ohi (kierroksella) tai vastaan juuri silloin kuin itsellä alkaa askel jo vähän painaa. Siinä on mun ensi kesän tavoite, vittumaisen kevyt askel.

Ensi vuoden triathlon ja juoksukisoihin koitan saada oman entisen sotanorsun askelluksen muutettua tuohon vittumaisen kevyeeseen askeleeseen. Kun sitten oranssi kisapuku päällä tulen vastaan tai menen ohi, niin siinä alkaa selkäranka jos toinenkin pikkuhiljaa katketa.

Tänään iltalenkillä ensimmäistä kertaa itsestä tuntui että juoksutekniikka alkaa muuntumaan kohti tuota keveämpää askellusta. Ensimmäiset kolme kilometriä se sujui helposti, mutta loppumatkalla jouduin keskittymään asentoon ja alastulokohtaan vähän enemmän. Aikaa onneksi ensi kesään on reilusti.Sitten nähdään saako entisestä sotanorsusta kepeän kenialaisen yhdessä talvessa.

Tämän tekstin on kirjoittanut +Henri Hämäläinen

6. marraskuuta 2012

Kirkasvaloa ja lenssua

Tämä tiistaiaamu oli keliltään masentavampia pitkiin aikoihin. Räntää satoi taivaalta ja loskaa oli maa täynnä. Päätin selättää ankeuden heti aamusta. Päästyäni tyhjälle toimistolle, keitin kahvit ja istahdin läppäri sylissä sohvalle ja laitoin kirkasvalolampun päälle. Vaikka en ole mikään kirkasvalo-uskovainen ole ollutkaan, niin yhdistelmä toimi erittäin hyvin. Puolessa tunnissa oli ihan erilainen mieli ja tunne.

Flunssa vaan vieläkin vaivaa. Tällä viikolla oli tarkoitus aloittaa PK-harjoittelu, mutta nenä on vieläkin niin tukossa ja öisin yskä vaivaa, että ei ole ollut mitään järkeä aloittaa. Toivottavasti ensi viikoksi pääsisi jo kuntoon ja saisi peruskuntoharjoittelun aloitetuksi. Onneksi ensi kesään on aikaa ja paljon.

Positiivisena ihmisenä olen selittänyt itselleni, että tämä pakko lepo auttaa korjaamaan lihaksia ja nostamaan motivaatiota. Kyllä sitä ehtii harjoitella vielä ja paljon.

Tämän tekstin on kirjoittanut +Henri Hämäläinen

3. marraskuuta 2012

Jukolan kartat

Erilaisten sattumusten takia sain Jukolan viestin oman osuuteni kartan vasta eilen. Vaikka tapahtumasta on jo yli neljä kuukautta, heti kartan saatuani muistin koko suunnistuksen tosi tarkasti. Kartalta pystyin heti sanomaan mihin pummasin, missä kävin pienessä joessa vahingossa uimassa ja mihin rasteille tulin hyvin. Ihmeellisen hyvin ihmismuisti pystyy tuomaan esiin asioita oikeilla ärsykkeillä.

Olin jo päättänyt, että ensi kesänä Jukola saa jää väliin, koska oli tarkoitus treenata triathlonia varten sen verran tiiviisti, että ei iltarasteille ehtisi. Kartan katselu ja reissun muistelu sai taas ajatukset vähän toisenlaisiksi. Olisi sinne Jukolaan kiva kyllä päästä, niin ainutlaatuinen tapahtuma se on. Pitää katsoa tarkemmin sitten keväällä lumien sulaessa.

Tämän tekstin on kirjoittanut +Henri Hämäläinen

2. marraskuuta 2012

Uintitekniikan analysointi ja videoresurssit

Luettuani Swim Smooth kirjan tutustuin myös muihin heidän materiaaliin webissä. Heidän webbisivuiltaan löytyy uimarityypin analysointi ja ohjeistus sivusto www.swimtypes.com. Sieltä minäkin kävin tekemässä testit ja katsomassa ohjevideoita oman uintini parantamiseksi. SwimSmoothilla on myös hyvä YouTube kanava jossa on paljon hyödyllisiä uimiseen liittyviä videoita.


Oman analyysini mukaan olen itse sekoitus Arnieta ja Overglideria. Vaikka en olekaan mikään punttisalilla kävijä, niin moni seikka Arniessa vihjaa minun kuuluvani siihen sakkiin. Toisaalta taas aiemmin koitin maksimoida liukuani hyvin Overgliderin tapaan. Jotta nämä avautuisivat enemmän, niin tässä on hyvät videot molemmista:

Arnie: 


Overglider:


Swim smooth kirja ja kaikki heidän sivuillaan oleva materiaali on jo itsessään auttanut tosi paljon uinnin kanssa. Olen toki vasta aloittanut tämän korjausliikkeen, mutta uskoakseni olen jo nyt parantanut vetoani ja asentoani huomattavasti. Mielenkiinnolla odotan kuinka paljon kehitystä kesään mennessä voi uintiin saada. Nyt olen kuitenkin vielä niin huono uimari, että huomattavat kehitysaskeleet on mahdollisia.


Tämän tekstin on kirjoittanut +Henri Hämäläinen