3. marraskuuta 2013

Maastoilua, sulista ja ensi vuoden ajattelua

On kyllä kivaa olla kunnossa. Tuntuu että väsymys ja kipeys on vihdoin väistynyt. Mahaa on tullut vähän näiden tilalle, mutta eiköhän se ensi kesään mennessä lähde. Vaikka syksy on synkimmillään niin juurikaan ei ole väsy painanut. Kaikki keinot olen ottanut käyttöön, jopa puolitoista vuotta sitten duunilahjaksi saadun Valkeen. Nyt ei anneta minkään vetää mieltä matalaksi.

Maastofillaria olen ulkoiluttanut ahkerasti. Hankin siis alkusyksysä 29-tuumaisen Wilierin etupumpun. On kyllä ollut aivan mielettömän hyvä vehje. Toimii niin hiekkapohjaisilla reiteillä kuin ihan kunnon maastoajossakin, mutta siitä lisää myöhemmin. Muutamaan viikkoon olenkin käynyt yhteensä 7 kertaa ja noin 12 tuntia sillä ajelemassa. Maastopyöräily alkaa kyllä tuntua omalta lajilta.

Tällä viikolla kävin myös kaksi kertaa sulkapallokentällä. Vanhana palloilijana huomaan kaipaavani palloilulajeja. Eniten kaipaan sitä täydellistä keskittymistä asiaan ja salamannopeaa päätöksentekoa. Suliksessa, jos missä pääsee käyttämään aivoja mahdollisimman nopeasti. Kivointa se on tutun pelaajan kanssa, jossa lisäksi tulee hämäyksen hämäykset käyttöön. Tuollaista tilannenopeuden tunnetta ei vaan saa kuin muutamissa palloilulajeissa. Siksi sulkapallo tulee säilymään mun lajivalikoimassa aina.

Siitä myös huomaa, että kunto alkaa nousta, kun ajatukset karkailee jo ensi vuoteen. Ensi vuodelle en ole ajatellut ottaa mitään isoja triathlon tavoitteita, mutta en toki meinaa sitä lajia poiskaan jättää. Alustavaan kisakalenteriin olen keräillyt muutamia juoksuja, Kiskon olympiamatkan, Jukolan viestin, vaimon kanssa Jämi 84:sen ja päätavoitteeksi Vantaan maratonin. Vantaan maralle haluaisin lähteä, mutta vain jos uskon olevani 3:45 kunnossa. Hölkälle en lähde, vain kunnolla juoksemaan. Vuosi olisi aikaa päästä kuntoon, ehkä suurin haaste on toi painonhallinta, joka mulle on vaan vaikeaa.

Kuukauden ainakin vielä vie ennen lumille pääsyä. Sitä ennen pitää hyödyntää maastopyörää ja juosta sen verran kun huvittaa. Tuntimääriksi koitan saada 6-8 tuntia PK viikoille ja lepoviikoille sitten reilusti lepoa. Kyllä se kunto sieltä pikkuhiljaa tulee.

Tämän tekstin on kirjoittanut +Henri Hämäläinen

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti