4. helmikuuta 2014

Vaa'aton vuosi

Meidän vaa'asta taisi loppua patterit tai sitten se meni rikki juuri sopivasti ennen vuoden vaihdetta. Aloitin herkkulakon vuodenvaihteesta ja olen ajatellut pitäytyä lakossa koko vuoden. Tällä kertaa koitan herkkulakkoilun lisäksi katsoa muun syömisen perään, jotta kokonaisuudesta tulisi järkevämpi. Syön siis pienempiä annoksia, ajoitan ne järkevämmin ja koitan keskittyä ravinne-kalori suhteeseen.

Olen kuitenkin huomannut, että minulla herkkulakko ja muu syömisen vahtaaminen menee helposti vaa'an tuijottamiseksi ja lopulta siis laihduttamiseksi. Tästä sitten vähän matkaa eteenpäin laihduttaminen menee yli ja tulen kipeäksi. Tätä noidankehää estääkseni olenkin päättänyt pitää vaa'attoman vuoden. Koitan siis välttää vaa'alle menemistä ja oman painoni tietämistä koko vuoden.

Osasta teistä tämä tuntuu siltä, että olen vihdoin mennyt täysin sekaisin, mutta tunnen itseni aika hyvin ja uskon että tällä tavoin paino tippuu järkevästi ja pysyn terveempänä kuin laihduttamalla.

Olen huomannut että esimerkiksi ajattelen juoksunopeuksia painon kautta, tai siis että tiputtamalla tietyn verran painoa nopeus paranisi tämän ja tämän verran. Vaikka sinänsä nämä laskelmat saattavatkin olla totta, niin ne vääristävät harjoittelua ja luovat itselle epätodellisia tavoitteita tuleviin haasteisiin. Ne myös luovat pakonomaisen tarpeen päästä tiettyyn painoon ja lopulta alkavat haitata harjoittelua.

Tälläinen hölmöys on siis juolahtunut mieleen tällä kertaa. Tosin ainakin tähän asti vaa'attomuus on ollut aika vapauttavaa.

Tämän tekstin on kirjoittanut +Henri Hämäläinen

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti