24. helmikuuta 2014

Hitaasti harjoittelun kuulumisia

Tämän vuoden teemaksi otin opetella treenaamaan hitaat treenit hitaasti ja kovat sitten tosissaan kovaa. Lisää tuosta ajatuksesta löytyy täältä. Olen pitänyt yllä sykliä 2 treeniviikkoa ja 1 lepoviikko. Nyt olen kaksi tällaista sykliä ehtinyt käydä tällä uudella ajatuksella, niin tässä vähän treenikuulumisia.

Olen jo aiemmin huomannut, että hitaasti meneminen on tosi vaikeaa. Juosten minulla ainakin helposti karkaa sykkeet sinne 140 yläpuolelle ja hiihtäen luistellen alle 140 on aika utopiaa. Perinteisellä tyylillä ja sauvakävellen olen pystynyt pitämään helposti sykkeet 130-140 välillä, joten niitä on tullut tehtyä jonkin verran.

Juoksuakin on kertynyt tälle vuodelle 64 kilometriä, joka nyt ei ole kovin paljon, mutta aiempiin vuosiin verrattuna hyvä saldo vuoden alkukuukausille. Nämä juoksut olen kaikki pitänyt alle 140 sykkeissä. Se on ollut tosi vaikeaa ja olenkin joutunut heittämään kävelyksi melkein kaikilla lenkeillä. Muutaman kymmenen sekunnin kävely on aina laskenut sykkeet alas ja olen voinut jatkaa.

Käveleminen juoksulenkillä oli minulle erityisen vaikeaa ennen. Siitä helposti tuli häpeän tunnetta, että mitä muut oikein ajattelee. Olen aikalailla päässyt häpeä ajatuksista pois, mutta kyllähän se välillä tyhmältä tuntuu heittää kävelyksi vaikka helposti jaksaisi juosta kovempaa. Nyt kuitenkin treenataan sadistivalmentajan (minä itse) oppien alaisuudessa ja niistä ei poiketa.

Kovia treenejä olen tehny aikalailla suunnitelmien mukaan. Mikä on sanottava, niin kovat treenit on tuntuneet paljon helpommilta kuin ennen ja niissä on saanut kropasta tosi hyvin irti. Olenkin vetänyt muutamankin puolen tunnin VK/MK harjoituksen jossa olen saanut tosi hyvin puristettua keuhkot pihalle. Sain jopa yhdessä harjoituksessa moniin vuosiin korkeimman maksimisykkeen 195. Ainakin noissa kovissa harjoituksissa huomaa, että ne on helpompi tehdä kunnolla kun muut treenit ovat kevyempiä.

Määrällisesti olen viime vuoteen verrattuna pystynyt tekemään noin 15% enemmän kuin viime vuoden vastaavana aikana. Toki otos on aika lyhyt, mutta ainakin tähän mennessä signaalit ovat positiivisia. Sen verran jääräpäinen toki olen, että näillä mennään ainakin lokakuulle asti joka tapauksessa ja mietitään sitten, että miten tällainen harjoittelu mulle sopii.

Kelithän näyttää nyt siltä, että pyöräilykauden päässee tänä vuonna avaamaan ennätysaikaisin. Noinkohan Maaliskuussa pääsisi jo maantiepyöräilemään. Oittaalla toivottavasti pääsee kuitenkin hiihtämään koko Maaliskuun, niin saa mielenkiintoisia yhdistelmiä treeneihin.

Hitaampi vauhti, parempi mieli.

Tämän tekstin on kirjoittanut +Henri Hämäläinen

4. helmikuuta 2014

Vaa'aton vuosi

Meidän vaa'asta taisi loppua patterit tai sitten se meni rikki juuri sopivasti ennen vuoden vaihdetta. Aloitin herkkulakon vuodenvaihteesta ja olen ajatellut pitäytyä lakossa koko vuoden. Tällä kertaa koitan herkkulakkoilun lisäksi katsoa muun syömisen perään, jotta kokonaisuudesta tulisi järkevämpi. Syön siis pienempiä annoksia, ajoitan ne järkevämmin ja koitan keskittyä ravinne-kalori suhteeseen.

Olen kuitenkin huomannut, että minulla herkkulakko ja muu syömisen vahtaaminen menee helposti vaa'an tuijottamiseksi ja lopulta siis laihduttamiseksi. Tästä sitten vähän matkaa eteenpäin laihduttaminen menee yli ja tulen kipeäksi. Tätä noidankehää estääkseni olenkin päättänyt pitää vaa'attoman vuoden. Koitan siis välttää vaa'alle menemistä ja oman painoni tietämistä koko vuoden.

Osasta teistä tämä tuntuu siltä, että olen vihdoin mennyt täysin sekaisin, mutta tunnen itseni aika hyvin ja uskon että tällä tavoin paino tippuu järkevästi ja pysyn terveempänä kuin laihduttamalla.

Olen huomannut että esimerkiksi ajattelen juoksunopeuksia painon kautta, tai siis että tiputtamalla tietyn verran painoa nopeus paranisi tämän ja tämän verran. Vaikka sinänsä nämä laskelmat saattavatkin olla totta, niin ne vääristävät harjoittelua ja luovat itselle epätodellisia tavoitteita tuleviin haasteisiin. Ne myös luovat pakonomaisen tarpeen päästä tiettyyn painoon ja lopulta alkavat haitata harjoittelua.

Tälläinen hölmöys on siis juolahtunut mieleen tällä kertaa. Tosin ainakin tähän asti vaa'attomuus on ollut aika vapauttavaa.

Tämän tekstin on kirjoittanut +Henri Hämäläinen