6. huhtikuuta 2015

Ylirasitusta ja katupölyä

Mulla on niin hyvässä kuin pahassa kyky ottaa itsestäni kaikki irti viikkoja putkeen. Nyt taisi käydä taas niin, että yhdistelmä rankkoja duuniviikkoja, vähän liian kovaa treenausta ja katupöly/allergiakausi veti rasituksen liian kovaksi. Oon noin viikon verran nyt kärsinyt oireista ja vieläkin olen vähän miettiväinen että mikä on oikea diagnoosi.

Oireet ovat siis sykkeen oleminen juoksulenkillä jopa 30 pykälää normaalia korkeammalta, vaikka juoksu tuntuu kohtuu helpolta. Lisäksi ainakin eilisellä lenkillä hengitykseen ja keuhkoihin otti aika kovasti helpohko juoksulenkki. Olo oli keuhkoissa kuin kovimmankin VK lenkin jälkeen, vaikka muuten jaksoi helposti juosta. Tosin siis sykkeet oli myös aika koholla.

Toisena oireena ovat ollut sykepiikit sauvalenkeillä. Kevyillä sauvalenkeillä syke on yhtäkkiä noussut 180 ja sitten tipahdellut takaisin 110 tienoille. Olen jopa epäillyt sykemittariani näistä piikeistä, mutta se ei tunnu kovin uskottavalta selitykseltä. Näitä piikkejä ei siis huomaisi ilman mittaria, ne ei sinänsä tunnu missään, mutta syke vaan yhtäkkiä ilman erityistä ärsykettä nousee kattoon.

Eka tällainen kerta oli jo kaksi viikkoa sitten, mutta silloin en osannut siihen oikein reagoida. Alla sykekäyrää siltä lenkiltä. Noissa piikeissä en siis tehnyt mitään erityistä, vaan jatkoin vaan hidasta sauvakävelyä.



Syy mikä saa epäilemään ylirasitus-diagnoosia on se, että samantyyppisiä oireita on ollut monena keväänä samoihin aikoihin. Lisäksi mun kroppa on siitä kummallinen, että syke heittelee varsinkin alkulenkistä tosi paljon. Monella kertaa syke hakkaa 10-15 minuuttia 170-180 tienoilla kunnes yhtäkkiä tipahtaa 30-40 pykälää alas normitasolle.

Katupöly ja allergiat tuntuvat juttujen mukaan aiheuttavan samantyyppisiä oireita. Katupöly aiheuttaa väsymystä ja muutama kertoi samankaltaisesta sykkeen nousuista fillarifoorumilla. Sykepiikeistä en nähnyt kenenkään puhuvan, mutta ehkä nekin voi liittyä katupölyyn. Katupöly kun jää keuhkoihin ja vaikuttaa siellä pitkään. Siksi siis katupöly varsinkin yhdistettynä allergiaherkkyyteen tai astmaan olisi yhdistelmä joka selittäisi kaikki oireet myös.

Hätäisimmät ovat varmasti taas lähettämässä mua lääkäriin, mutta itse en ole oikein varma siitäkään. Ensi alkuun pitää mainita, että mun sydän on kahteen otteeseen tutkittu kohtuullisen tarkasti ja esimerkiksi reiät sydämessä on poissuljettu ja virtaukset on varmistettu normaaleiksi. Ilman noita tutkimuksia olisin varmasti lekurin jo varannutkin.

Lääkärireissu olisi varmasti pitkä ja raskas. Kaikenlaisia kokeita on monena vuonna otettu ja mitään ei ole koskaan löydetty. Siihen rumbaan lähteminen ei hirveästi kiinnosta. Ehkäpä suoraan jollekin allergia/keuhkolääkärille vielä voisin mennä, mutta en kenellekään muulle.

Mulla on taipumus ja kyky ylirasitukseen. Varsinkin duunin puolella pystyn ottamaan kamalan kuorman tekemistä ja hoitamaan robotin lailla viikkotolkulla asioita keskittyneesti eteenpäin. Tähän yhdistettynä kotielämään vuorotyöläisen ja kahden lapsen kanssa lisättynä kohtuullisen kovaan treenaukseen on yhdistelmä, jossa lepo herkästi jää. Tai levosta tulee näennäistä. Lepo ei ole lepoa, jos ei vaikkapa koko päivän aikana istu alas ennen kuin illalla, vaikka sinänsä ei treenaakaan..

Treenauksessa se suurin virhe varmaankin on PK lenkkien puute. Juoksut ovat menneet pienen asteen liian kovaa. On kauhea halu ja tarve kehittyä juoksussa, niin on tullut juostua liian kovaa. Onneksi sentään sauvalenkit on nyt taas saanut ohjelmaan. Niillä saa rasituksen tarpeeksi alas. Ja kohta pääsee taas enemmän pyöränkin päälle, jolla on helpompi tehdä pidempiä rauhallisia lenkkejä.

Ylirasitukseen liittyvää masentuneisuutta, haluttomuutta, univaikeuksia eikä varsinkaan painonputoamista ole ollut. Väsymystä on kyllä ollut, mutta se voi myös liittyä tohon katupölyyn. Yksi mikä ehkä kallistaa ajatuksen ylirasituksen puolelle on terävyys. Suliksessa viime viikolla terävyys puuttui ja olen myös kotona tiputellut ja kaadellut asioita aika paljon viime aikoina.

Aika pitkä vuodatus olotilasta ja ihme jos joku jaksoi lukea tänne asti. Toisaalta sainpahan taas jotain kirjotettavaa tänne blogiinkiin. Kovin huolissani en ole muusta kuin painostani. Se ei taida tulla alas muuta kuin leikkaamalla joku raaja irti. Kesän tavoitteet on ja pysyy. Nyt pitää vaan ottaa kevyesti pari viikkoa ja sitten toukokuussa, kun ilma vähän puhdistuu, niin iskeä taas lisää treeniä kroppaan. Toukokuun alun puolimaratonin saatan kyllä jättää väliin, se taitaa taas kerran tulla liian aikaisin. Mua vaan ei ole luotu kevään urheilijaksi.

Tämän tekstin on kirjoittanut +Henri Hämäläinen

1 kommentti:

  1. Hei
    Olisin kiinnostunut julkaisemaan sivullenne kurheilua.com sopivia tekstiartikkeleita tai mainoksia, kiinteää
    hintaa vastaan.

    Jos yhteistoiminta kiinnostaa, niin ottakaahan yhteyttä. Voin sitten
    antaa lisätietoja. Jos teillä on muita sivustoja, voisitteko antaa
    niitten osoitteet, jotta voisin tutustua niihinkin. EMail hanna.lassas@gmail.com

    VastaaPoista